Dynasty tietopalvelu
Naantalin kaupunki RSS Haku

RSS-linkki

Kokousasiat:
https://naantali.oncloudos.com:443/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30

Kokoukset:
https://naantali.oncloudos.com:443/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30?page=rss/meetings&show=30

Tekninen lautakunta
Pöytäkirja 27.10.2026/Pykälä 110


Kokousasian teksti

 

Valtuutettu Eero Taipaluksen ym. valtuustoaloite hyppytornien rakentamiseksi Naantalin uimarannoille

 

Kaupunginvaltuusto 06.10.2025 § 59     

    

 

Valtuutettu Eero Taipalus luki ja jätti seuraavan 5 valtuutetun allekirjoittaman valtuustoaloitteen:

 

”Valtuutettu Eero Taipalukselle on tullut kuntalaisaloite pieneltä alakoululaiselta, jonka toiveena on saada hyppytorni kaupungin uimarannalle. Tämä on kunnia-asia viedä eteenpäin, sillä se edustaa osallisuutta ja kuntalaisten äänen kuulemista, joita haluamme aktiivisesti edistää.

 

Ehdotamme, että Naantalin kaupunki selvittää kahden hyppytornin rakentamisen mahdollisuutta:

- toinen kantakaupungin uimarannoihin, esimerkiksi Nunnalahden tai Taimonrannan alueille

- toinen saaristoon, esimerkiksi Teersalon rannalle

 

Hyppytornit voisivat sisältää useampia tasoja (esim. 1 m, 3 m ja 5 m), mutta toteutustapa ja tekniset ratkaisut jätetään viranhaltijoiden valmisteltaviksi.

 

Selvityksessä tulee huomioida:

- Paikkojen soveltuvuus ja tarvittaessa rannan ruoppaustarve

- Turvallisuusmääräykset ja uimaveden syvyys

- Kustannusarvio sekä mahdollisuus ulkopuolisen rahoituksen hakemiseen

- Hyppytornien vaikutus lasten, nuorten ja lapsiperheiden viihtyvyyteen sekä Naantalin matkailuun.

 

Esimerkkinä Rauman Pärskän uimarannalle rakennettu kelluva hyppytorni (1 ja 3 m tasot), jonka kustannukset olivat noin 23 000 euroa, osoittavat, että pienikin investointi voi tuoda merkittäviä parannuksia kaupungin viihtyvyyteen.

 

Hyppytornit lisäisivät merkittävästi kaupungin kesäajan virkistysmahdollisuuksia ja palvelutarjontaa. Samalla ne tarjoavat turvallisen ja valvotun paikan uimahyppyihin, mikä vähentää riskialttiiden hyppyjen määrää muilta laitureilta.

 

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että kaupunki ryhtyy selvittämään hyppytornien rakentamista edellä mainituin periaattein.

 

Naantalin nuorisovaltuusto on lisäksi ilmaissut tukensa hankkeelle kokouksessaan, pidettyään hyppytorneja tärkeänä nuorten hyvinvoinnin ja kesäajan virkistäytymisen edistäjänä.”

 

Kokouskäsittely Merkittiin, että valtuutettu Hannu Aalto poistui tämän asian käsittelyn aikana.

 

Päätös Valtuustoaloite merkittiin vastaanotetuksi.

 

  

 

Kaupunginhallitus 20.10.2025 § 258     

    

 

 

 

Esittelijä Kaupunginjohtaja

 

Päätösehdotus Valtuustoaloite lähetetään sivistyspalveluiden ja yhdyskuntatekniikan palveluiden valmisteltavaksi. Vastuuvalmistelijaksi nimetään yhdyskuntatekniikan päällikkö Mika Hirvi. Valtuustoaloitteen käsittelyprosessi saa kestää korkeintaan yhden vuoden aloitteen jättämisestä lukien.

 

Päätös Kaupunginjohtajan ehdotus hyväksyttiin.

 

  

 

Tekninen lautakunta 27.10.2026 § 110      

1015/00.01.02.03/2025    

 

 

Valmistelija Yhdyskuntatekniikan päällikkö Mika Hirvi

 

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) on tehnyt ohjeen Uimarantojen turvallisuus, pvm 9.6.2026.

 

Ohjeen tarkoituksena on auttaa uimarantojen ylläpitäjiä ja muita uimarannoilla toimivia palveluntarjoajia varmistamaan, että uimarannat ovat kulutuspalvelulain mukaisia ja rannan käyttäjille sekä muille palvelun välittömässä vaikutuspiirissä oleville turvallisia.

 

Ohje käsittelee hyppypaikkojen veden syvyyttä seuraavasti:

 

Uimarannalla voi olla hyppytorni tai -paikka. Se pitää sijoittaa niin, että hyppiminen ei vaaranna hyppääjien omaa tai uimarannan muiden käyttäjien turvallisuutta. Palveluntarjoajan on varmistuttava siitä, että vettä on hyppypaikalla aina riittävästi.

 

Turvallinen veden syvyys riippuu siitä, kuinka korkealla hyppytaso on. Hyppytason korkeus mitataan veden pinnasta ylöspäin. Ohjeellisia vähimmäisarvoja turvallisista veden syvyyksistä hyppypaikoilla on esitetty seuraavassa taulukossa. Arvojen tukena on käytetty uimahallien hyppypaikkoihin sovellettavaa standardia SFS-EN 13451-10 luonnonvesien ominaispiirteet huomioiden (esim. veden korkeuden luontainen vaihtelu):

 

Veden vähimmäissyvyys uimarannan hyppypaikoilla

-               Hyppy veden pinnan tasolta (esim. kelluvalta laiturilta): veden vähimmäissyvyys 2 metriä.

-               Hyppytaso 1–3 metriä veden pinnasta: veden vähimmäissyvyys 3,5 metriä.

-               Hyppytaso 5 metriä veden pinnasta: veden vähimmäissyvyys 4 metriä.

-               Hyppytaso yli 5 metriä veden pinnasta: veden vähimmäissyvyys 4,5 metriä.

 

1–3 metrin korkeudella olevien ponnahduslautojen kohdalla vettä on oltava noin 4 metriä.

 

Jos laiturin tai muun suunnilleen veden pinnan tuntumassa olevan tason ympärillä veden syvyys on vähemmän kuin 2 metriä, pitää veteen sukeltaminen pää edellä kieltää. Kiellon pitää olla selkeästi näkyvillä siinä kohdassa, jossa hyppääminen on kiellettyä, esim. laiturilla.

 

Veteen voi hypätä jalat edellä turvallisesti veden pinnan tasolla olevalta hyppytasolta, vaikka vettä olisi alle 2 metriä. Veteen hyppäämistä jalat edellä on hyvä päästä harjoittelemaan uimarannalla, koska se on tärkeä osa uimataitoa. Palveluntarjoajan pitää kuitenkin vaarojen tunnistamisen perusteella arvioida, onko uimarannalla sellaisia kohtia, joissa hyppääminen on kokonaan kiellettävä hyppytavasta riippumatta. Tällaisia vaaroja voivat olla esim. laiturin lähistöllä olevat vedenalaiset kivet ja louhikkoinen tai kallioinen pohja.

 

Palveluntarjoajan pitää seurata veden korkeuden vaihtelua hyppypaikoilla ja suunnitella veden syvyyden mittaukset kunkin uimarannan erityispiirteiden mukaan. Veden syvyyden vaihteluun vaikuttavat esim. pohjan maa-aineksen laatu (esim. lieju, savi, kallio, hiekka, kivikko) ja maan kulkeutuminen virtausten mukana tai ruoppaustöiden seurauksena. On suositeltavaa mitata hyppypaikkojen veden syvyys uimakauden aluksi ja tarvittaessa kauden aikana ja samalla tarkistaa, että veden pohjassa ei ole vaaraa aiheuttavia esineitä (ks. tarkemmin kohta 9.1).

 

Erityisen tärkeää on huolehtia siitä, että uutta uimarantaa tai hyppytornia suunniteltaessa ja rakennettaessa ja vanhojen hyppytornien muutostöissä varmistetaan, että hyppytornin edustalla olevan hyppyalueen ohjeelliset veden syvyydet täyttyvät riittävän laajalla alueella.

 

Naantalin kaupungissa on 16 yleistä uimarantaa tai paikkaa. Tyypillisesti ne sijaitsevat lahdelmissa, joissa vesisyys on matala muutaman metrin luokkaa. Esimerkiksi Nunnalahden uimarannalla uusittu laituri rakennettiin noin 50 metrin pituisena, jotta saavutettiin noin kahden metrin vesisyvyys laiturin päässä. Taimon rantaan suunnitellun esteettömän uimarannan suunnittelun yhteydessä on tarkasteltu Taimon vesisyvyyksiä, joka on luokkaa 3 metriä suunnitellun noin 38 metriä pitkän laiturin päässä. Riittävä veden syvyys löytyisi Lappalaisten rannasta, mutta paikan haasteena on sijainti vilkkaan vesiväylän välittömässä läheisyydessä. Villan uimarannalla kolmen metrin vesisyvyys saavutetaan noin 35-40 metrin etäisyydellä rantaviivasta.

 

Ruoppaamalla riittävän vesisyvyyden saavuttaminen olisi mahdollista tekemällä hyppypaikalle ”kuoppa”. Tämä todennäköisesti johtaisi kuitenkin jatkuvaan ruoppaustarpeeseen pehmeiden pohjasedimenttien liikkuessa veden vaikutuksesta ja täyttäessä ruopatun ”kuopan”.

 

Luontaisista matalalista vesisyvyyksistä Naantalin uimapaikoille ei ole voitu toteuttaa turvallista hyppypaikkaa. Uimapaikkojen kunnostamisen yhteydessä laiturit pyritään ulottamaan kahden metrin vesisyvyyteen, jotta hyppääminen matalalta kelluvalta laiturilta veteen olisi mahdollista. Taimon rannalle suunnitellun esteettömän uimapaikan ja uuden laiturin suunnitelmaa tarkastellaan vielä uudelleen ja selvitetään mahdollisuudet pidentää laituria suurusluokkaa 5-10 metriä, jotta laiturin päässä saavutettaisiin 3.5 metrin vesisyvyys.

 

Tällöin Tukesin ohjeen mukaan olisi mahdollista toteuttaa 1-3 metriä korkea hyppytaso. Taimon ranta on kuitenkin läntisille tuulille avoin ja ns. tuulen pyyhkäisymatka vesialueella on lännen suuntaan yli 5 kilometriä. Tuulen pyyhkäisymatkan pituus, tuulen voimakuus sekä vesisyvyys ja sen muuttuminen kaikki yhdessä vaikuttavat muodostuvan aallokon korkeuteen.

 

Käytännössä hyppytornin rakentaminen merialueelle tuulelle alttiille paikalle kelluvalle laiturille voi sisältää niin merkittävästi teknisiä- ja turvallisuusriskejä, jonka vuoksi hankkeeseen ei ole järkevä ryhtyä.

 

Oheismateriaali: Kartta Taimon rannan vesisyvyyksistä

 

Esittelijä Tekninen johtaja

 

Päätösehdotus Tekninen lautakunta päättää antaa kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle selostusosan mukaisen vastauksen valtuutettu Eero Taipaluksen ym. valtuustoaloitteeseen hyppytornien rakentamiseksi Naantalin uimarannoille.

 

Päätös   Teknisen johtajan päätösehdotus hyväksyttiin.